maanantai 7. tammikuuta 2013


SAARI

Autiolla saarella,
kylmällä kostealla hiekalla…
mä paljain jaloin astelen,
sormet viileään veteen kastelen.
Ja tuuli hyväilee mun ihoa,
kun mä katselen perhosen lentoa.
Sillä saarella asuu yksinäisiä sieluja,
elämään väsyneitä lapsia.
Se on niin kaukana ja piilossa,
syvällä merten takana.
Jos olet yksinäinen ja haavoitettu,
tai sinua on jollain tavalla satutettu..
voit tulla saarelle lepäämään ja
lisää voimia keräämään.
Ja voi lapsi sisälläs alkaa heräämään.
Voit taas siivillesi lähteä lentämään.
Vaikka saari on piilossa ja kaukana,
voi silti joskus tulla vastaan sen satama.
Monet ei tiedä onko se totta vai pelkkää satua,
tuhansienvuosien takaista tarua.
Saat totuuden tietää vain ottamalla itse siitä selvää.
Uskalla lähteä, älä mitään pelkää.
Anna sydämesi sua johtaa,
siihen paikkaan missä maa ja taivas kohtaa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti